Tässä myöhästynyt blogipäivitys kesäkuulta....
---
En voi uskoa, että viikonloppuna on jo juhannus, niin se vaan on kesäkuukin kohta takana.
Viime viikko oli kieltämättä aika rankka. Juha oli työmatkalla Torontossa maanantaista perjantaihin ja minä yritin pyörittää arkea poikien kanssa kotona. Olin järjestänyt ja sopinut monenmoista ohjelmaa koko viikoksi ja loppujen lopuksi saimme enemmän lounas- ja kyläkutsuja kuin ehdimme toteuttaa. Onneksi tämä suomalaisyhteisö puhaltaa täällä näin hyvin yhteen hiileen.
Hauskin, mutta myös rankin päivä oli keskiviikko, kun lähdimme poikien ja ystäväperheen kanssa San Josessa sijaitsevaan Happy Hollow -nimiseen eläintarha/huvipuistoon. Paikassa ei itsessään ollut mitään vikaa, mutta lämpötila sinä päivänä lähenteli 40 astetta ja se jos mikä väsytti ja kiukutti. Joka tapauksessa pojat pääsivät syöttämään ja taputtelemaan minihevosia ja kilejä sekä ajelemaan karuselleissä ja junilla.
Kun viikko oli ohi, jalkoja särki, niin että ei meinannut uni tulla. Mietinkin, että ensi kerralla, ehkä riittää vähempikin ohjelma.
Toissa viikonloppuna olimme jo yksissä läksiäisissä. Juurihan me vasta tulimme ja nyt joutuu jo hyvästelemään. Täältä on muuttamassa ainakin viisi tuntemaamme perhettä takaisin Suomeen kesän aikana. Toisaalta yksi uusi perhe on ainakin jo tullut tilalle.
Oskun on tervehtynyt hyvin. Kardiologilla olemme käyneet kerran ja sydänultrassa ei näkynyt verisuonissa mitään muutoksia. Uusintatutkimus on kuukauden päästä. Asperiinia hän syö edelleen, mutta vain yhden 81mg tabletin päivässä. Ruokapöydässä hän huvitti minua oivalluksellaan. Kehoitin häntä syömään hyvin, että hänestä kasvaa iso mies. Siihen hän tokaisi: "Kasvaako Milastakin(hänen kaverinsa) iso nainen ja sitten hän hoitaa minun lapsia?"
Kapsu on meidän perheen draamakuningas. Häneltä irtoaa hauskimmat jutut, mutta kun hän suuttu, niin siitä on leikki kaukana. Itkua, huutoa ja raivoamista kestää vähintään puolituntia.
Valter on edelleen maailman helpoimpiin vauvoihin lukeutuva. Kaupassa ja muualla hän hymyilee kaikille vastaantulijoille ja sulattaa mummojen sydämet. Viime viikolla hän oppi nousemaan konttausasentoon, joten kohta hän saattaa mennä jo lujaa eteenpäin. Ihan kauhistuttaa miten nopeasti tämä vauva-aika taas menee ohitse. Ikävin Valtsun kehitysaskel on hänen äänenkäyttönsä. Hän on oppinut kiljumaan ja ärjymään ja se on tietysti isoveljistä kovin hauskaa, tästä seurauksena enemmän kiljumista ja ärjymistä.
Viime viikonloppuna Juhalla oli purjelautailukurssi. Lauantai-iltana saimme tuttavan tyttäret tänne katsomaan poikia ja pääsimme oikein kaksin iltaa viettämään. Oli ihana istua rauhassa ravintolassa ja syödä kunnon italialaista ruokaa. Huomenna tytöt ovat taas tulossa ja lähdemme elokuviin. Hieman Kapsu jäi nyyhkyttämään, mutta se oli loppunut nopeasti. Valtsu ei onneksi ole alkanut vielä vierastaamaan. Se vaihe tulee todenäköisesti sopivasti juuri kun tulemme Suomessa käymään.
sunnuntai 8. heinäkuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti