perjantai 14. joulukuuta 2012

Tule joulu kultainen

Joulukuu on jo pitkälle, joten aika laittaa muutama kuva blogin puolelle.

Marraskuun lopulla järjestettiin  Tampereelle jouluparaati. Eihän tämä nyt ihan vedä vertoja jenkeissä nähtyihin, mutta nähtiinpähän ainakin pukki.



Tampereen jouluvalot syttyivät.



Marraskuun lopulla jenkeissä vietetään Kiitospäivää ja haluamme jatkaa juhlan juhlintaa myös täällä Suomessa. Sehän on yksi jenkkien suurimmista juhlista ja onhan meidän perheessä yksi jenkki :)

Juhlan pääkohtana on tietenkin ruoka, joka sisältää kalkkunaa, bataattilaatikkoa, perunalaatikko sekä papuja. Näin siis ainakin meillä. Juhlaan kutsuimme lastenkummit lapsineen. Valitettavasti Valtsun kummit eivät päässeet sairastumisen johdosta, mutta heitä näemme sitten Valtsun synttäreillä.


Lapset herkuttelivat ensin. Ihan kivasti meni ruoat kaupaksi, vaikka olikin uusia makuja monille.


Sitten aikuisten vuoro. Olipa meillä tosiaan hauskaa :) Ja jos pöydästä erehtyi lähtemään hetkeksi pois, olivat jutut muuttuneet aika tavalla palatessa ;)



Ladies...


Seuraavana viikonloppuna olimme luvanneet pojille hakea joulukuusen ja laittaa koristeet paikoillee. Toivotaan, että tämä norjalainen jalokuusi kestää jouluun saakka!


Lasikoristeetkin tulivat onneksi ehjänä kontissa perille.


Tonttuja liikenteessä.


Saatiin jopa jouluköynnös valoineen vieritettyä olohuoneeseen. Muuntajallahan se tietty toimii...



Pojat ovat ehkä noin kuukauden suunnitelleet hyppäävänsä takapihalle lumeen suoraan saunasta. No nyt se sitten vihdoinkin oli mahdollista. Kasper tienasi viisi euroa tällä lumienkelillä. Yllytyshullu ;)


Kylmää, mutta hauskaa...


Itsekin olen todella innoissani lumesta. Oli täällä vaan niin älyttömän synkkää ennen lunta. Kuva meidän takapihalta. Aurinkokin pilkistää.



Oscar teki hamsterista referaatin ja esitelmän. Sitä varten tietty piti ottaa kuvia omasta Fluffista, tässä siis Mr. Fluffy. Esitys oli mennyt hyvin. Oscar teki sen PowerPointilla ja käytti jotain videolaitteita esittäessään sitä. Minä se jouduin aikanani raapustamaan kalvoja. Kyllä nuo nykyajan lapset osaa tekniikan hyvin!


Itsenäisyyspäivänä kutsuimme sisarukset ja isovanhemman, sen ainoan joka pojilla on enää jäljellä, kylään. Tässä poseeraa Kirsin perhe.


Mika ja tytöt sekä Sikke.

Tarjoiluiksi Juha valmisti kraavilohta. Lisäksi tarjolla oli salaattia, ruisleipää ja valkoviiniä. Oikein siis suomalaisissa merkeissä juhlittiin. Linnanjuhlaakin piti vähän katsoa, mutta niin vaan alkoi ramaisemaan ja pojillakin alkoi koulu kahdeksalta, että juhlat menivät vähän sivu suun.




Serkukset herkuttelevat.

Serkkukuva, nuorimmainen ei tosin ole kovin iloinen :/


Viikonloppuna saimme vieraaksemme kauan odotetut Farinin veljekset ja vanhemmat tietty kanssa. Pojilla alkoi jutut siitä mihin ne melkein vuosi sitten jäivät ja samaan rataan meni vanhemmallakin sukupolvella.


Tässä isommat pojat vähän muistelevat Kalifornian ruosteisia kukkuloita. Mä en viittinyt liittyä tohon, olis muuten voinut mennä parkumiseksi koko ilta ;) Olipa hauska nähdä tätäkin perhettä! Kyllä tätä pimeyttä ja kylmää jaksaa paljon paremmin, kun saa tavata hauskoja ja rakkaita kavereita :)



 Seuraavana päivänä kävimme katsomassa Valtsun musiikkiesityksen konservatoriolla. Hiukan taisi jännittää, mutta hyvin pysyi poika mukana.


Tällä viikolla oli myös Oskun musikkikoulun joulujuhla, jossa Osku esitti Tonttujen jouluyön täydelle salille ihmisiä. Kaiken lisäksi hän ei edes jännittänyt, kävi vaan soittamassa osansa ja istui rauhassa takaisin paikoillensa. Kyllä siinä tuli tippa äidille silmään. Hienosti meni Osku!



Huomenna juhlimme Valtsun kuusivuotis synttäreitä hänen eskarikavereidensa kanssa. Päätimme koristella juhlissa pipareita ja täytyyhän ne piparit sitten leipoa ensin. Tässä siis piparitehdas vauhdissa. 


Kymmenen päivää jouluun...lahjoja ostamatta, kaikki jouluruoan tekemättä ja yksi tenttikin vielä maanantaina. Kyllä se tästä :)

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä jouluvalmisteluihin. Kiitos vielä ihanista ja hauskoista tupareista tunnelmallisessa kodissa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Katja! Nähdään taas pian!

    VastaaPoista