Valter 3-vuotta ja Joulu

Niin se sitten vihdoin tuli 23. päivä ja Valtsun oikea syntymäpäivä. Juha oli koonnut hänen lahjansa, "palo-aseman", valmiiksi ja se olikin sitten Valtsu aamulla alakerrassa odottamassa, niin kuin kaikki muutkin lahjat. Kiitos kummitädeille ja mummille ym. ihanille, jotka Valtsua muistitte. Nyt Valtsu jo selkeästi ymmärsi, että tämä oli todellakin hänen päivänsä.
Aamulla paistoin vielä perunalaatikon, bataattilaatikon olin tehnyt valmiiksi jo edellisiltana. Pojat leipoivat pipareita ja koristelivat ne. Tarkoitus oli niitä ripustaa joulukuuseen, mutta se sitten vallan unohtui.
Juha kävi poikien kanssa ulkoilemassa ja minä jäin vielä vähän siistimään paikkoja. Meidäön taloudessa "joulusiivous" kannattaa tehdä vasta juuri ennen itse juhlaa ;)

Illalla Parkkilan perhe Berkeleystä saapui meille Joulun viettoon. Söimme uunilohta perunalaatikon kera ja oli oikein leppoisa tunnelma. Illallisen jälkeen minä leivoin punaviini-suklaakakun ja keittelimme ja pilkoimme rosollin kasvikset valmiiksi seuraavaa päivää varten.

Kun lapset olivat laitettu nukkumaan laitoimme Juhan kanssa lapsille pienet lahjat sukkiin odottamaan seuraavaa aamua. Tavasta on tullut jo traditio ja lapset osaavat jo aivan odottaa pikku paketteja. Tänä jouluna toteutimme kaksi toivetta jokaiselta. Toinen oli pieni toive sukkaan ja toinen tuli sitten joulupukin matkassa illalla. Täällä päinhän on tapana lahjat jakaa vasta Joulupäivän aamuna, mutta sinne emme viitsi enää lahjoja säästää, koska lahjoja tulee jo aaton aattonakin(tosin vain Valtsulle).

Aattoaamuna Juha oli lupautunut keittelemään riisipuurot ja Hanna-Mari teki luumukiisselin. Oikein makoisilta maistuivat molemmat, nam!

Puuron kiehuessa lapset availivat pikkupaketit. Pikkupojille Valtsulle ja Antonille sieltä löytyi pikkuautoja, Kapsulla oli katossa kiipeävä auto sekä samanlaiset koottavat autot Patrikin kanssa. Oskun paketissa oli robotti kauko-ohjaimella. Niiden parissa aamu menikin mukavasti.

Sitten päätimme lähteä läheiseen jäähalliin luistelemaan. Osku ja Kapsu menevät jo aivan itsekseen jäällä ja Valtsun kanssa menimme vuorotellen Juhan kanssa. Yllättävän hyvin hänkin tuntuu luistimilla pystyssä pysyvän, olihan se hänen elämän ensimmäinen kerta.

Loppuajasta jäähallissa vielä sammutettiin valot ja laitettiin kunnon discovalot päälle jouluisen musiikin soidessa. Hallissa oli tosi mukava tunnelma ja pojatkin saivat aivan huomaamattaan ylimääräiset energiat kulutettua.
Luistelun jälkeen pikkupojat ottivat pienet päiväunet ja me saimme hienosti valmisteltua jouluruoan. Tarjolla oli kunnon harmaasuolattua kinkkua, peruna-, bataatti-, porkkana- ja lanttulaatikot, rosollia, sillejä, kraavilohta ja leipäjuustosalaattia.

Eihän se ruokailu aivan täydellisesti mennyt taaskaan, koska eräs nimeltä mainitsematon 7-vuotias kieltäytyi maistamasta mitään. Taistelun jälkeen äidiltä paloi käämit ja poika komennettiin omaan huoneeseensa miettimään sanomisiaan. Hetken kuluttua mietittyään hän sieltä sitten palasi pöytään ja loppu aika menikin huomattavasti paremmin. Lautaselle ei kyllä sillä kertaa eksynyt kuin perunaa ja porkkaanaa.

Seuraavana päivänä tosin keksin tehdä ruokailun hieman toisin. Kerroin, että kaikkien lautaselle laitetaan pieni lusikallinen jokaista ruokalajia. Kaikki maistavat jokaista ruokaa yhtä aikaa ja kertovat mitä mieltä ovat kyseisestä ruoasta. Yllättäen jokainen poika maistoi kaikkia lajeja ja hakivat vielä omaa suosikkiaan lisää. Osku tykkäsi perunaalaatikosta, Kapsu bataattilaatikosta ja Valtsu porkkanalaatikosta. Ensi vuonna yritetään samaa leikkiä jo heti joulupöydässä :)
Jouluruoan jälkeen osa porukasta lähti joulukirkkoon ja osa jäi laittamaan joulukahveja valmiksi. Kävimme samassa kirkossa kuin viime vuonna, tänä vuonna seremonia ei ollut aivan yhtä villi vapputorvineen, mutta erittäin amerikkalainen. Lasten äänet olivat sallittuja ja vaikka Kapsu ja Valtsu onnistuivatkin saamaan aikaan pienen riidan kuulakärkikynästä(mistä lie sellainenkin löytyi), niin saimme osaksemme vain sympaattisia hymyjä. Joululaulut raikuivat ja sanat heijastettiin kirkon molemmin puolin isoille valkokankaille. Lapset esittivät joulukuvaelman alttarilla ja pappi lausui pari sanaa joulun merkityksestä. Minusta joulukirkko tuo oikeaa sanomaa joulun viettoon, vaikka emme muulloin kirkossa käykään.
Joulukirkon jälkeen nautimme kahvit, joulutorttujen, kakkujen ja pipareiden kera. Sen jälkeen aloimmekin odotella Joulupukkia kuumeisesti ja sieltähän se sitten tulikin aivan ajallaan. Isommat lapset kyllä ihmettelivät kovasti yhdennäköisyyttä joulupukin ja isin työkaverin Mikon välillä?! Kiitokset vielä joulupukille ja tontulle, jos sieltä Korvatunturilta satutte tätä blogia lukemaan ;)Ja kuinka ollakaan paketeista löytyi kuin löytyikin ne toiveet mitä pukille oli kirjoitettu ja paljon muuta. Kiitos vaan kaikki ystävät ja sukulaiset, jotka meitä lahjoilla muistitte! Kiitos myös kaikista joulukorteista joita oli vielä tänäänkin postilaatikossa! Kortit ja paketit merkitsevät meille, että ei meitä vielä ole kokonaan unohdettu vaikka täällä kaukana asustammekin :)

Tässä vielä Joulupäivän puuhastelua joululahjojen parissa:

Osku sai magneettisen kuulavuoristoradan, jossa soi musiikki ja välkkyvät valot.

Kapsu sai Indiana Jones lego-paketin.

Valtsun paketista löytyi muovailuvaha jäätelökone.

Koko perheen yhteinen lahja oli Rock Band 2 peli. Tässä meidän bändin kokoonpano ;)

Joulupäivän iltana saimme vielä Mikon ja hänen vanhemmat ja siskon glögille. Oli kiva istua iltaa ja rupatella heidän kokemuksistaan Kaliforniassa. Vieraiden lähdettyä olikin pakkailun aika, sillä seuraavana aamuna oli aikainen lähtö lumille, Pohjois Lake Tahoelle.

Kiitos vielä Parkkilan perheelle mukavasta ja rennosta Joulusta!