Oskulla ja Kapsulla on ollut koko viikko lomaa koulusta ja Valtsukin oli leikkikoulussa vain maantantaina ja tiistaina. Päätimme sitten kutsua taas yövieraita pojilla ja tällä kertaa kutsuimme Oskun kiinalaisen ystävän Kaien ja Kapsun japanilaisen kaverin Jonathanin. Kaei on kyllä aivan uskomattoman rauhallinen ja hyvätapainen poika.
Mukavaa tuntui kaikilla olevan ja taas valvottiin. Kiinalaisen pojan äiti toi poikaa tuodessaan ison kasan snacksiä, sitruunoita ja vielä aamulla poikaa hakiessaan kaktuksen, jonka oli kaivanut lähtiessään omasta pihastaan. Ilmeisesti tällaisten lahjojen antaminen kuuluu heidän tapoihinsa?
Torstaina täällä vietettiin Kiitospäivää ja meilläkin oli kalkun paistaminen edessä. Kävin kuitenkin ensin Anskun kanssa puolentoista tunnin aamulenkillä Rancholla. Ihmeen paljon siellä riitti kävelijoitä näin pyhäpäivänäkin.
Lounaaksi tein kanttarellirosottoa, kun selaista harvinaista herkkua sattui Costcosta löytymään. Ei nämä paikalliset kanttarellit tosin aivan yhtä maistuvaisia olleet, kuin Suomen metsästä kerätyt, mutta menivät paremman puutteessa. Jälkkäriksi tietysti kurpitsapiirakkaa, joka on muuten nykyään koko perheen mielestä hyvää.
Kalkkunan paisto onnistui yliodotusten ja tänä vuonna olimme saaneet kutsun Sipilän perheen luokse San Joseen. Minä siis kuitenkin lupasin tehdä kalkkunan, koska heidän perhe ei ole sitä koskaan tehnyt.
Anne oli kattanut pöydän todella kauniisti syksyisillä lehdillä. Niitä ei taida Suomesta enää tähän aikaan vuodesta löytääkään?
Jälkkäriksi jätskiä, se tuntui uppoavan lapsilaumaan helposti.
Perjantai päivä meni kotoillessa ja illaksi kutsuimme Juhan työkaverit Mikon, Jarkon sekä Viktorian illalliselle. Heille maistui kiitospäivän kalkkunan ym. lisukkeet hyvin, joten 10 kilon kalkkunasta ei jäänyt enää turhan paljon jäljelle.
Lauantaina olimme sopineet treffit Ahoniemen perheen kanssa Six Flags:in huvipuistoon. Puisto oli koristeltu kivan jouluiseksi, mutta sää oli kyllä aivan liian viileä! Miten voikin olla niin kylmä viima?! Tosin oikealla vaatetuksella olisi siitäkin selvitty.
Kotiin päästyämme laitoimme pojat nukkumaan ja lämmitimme Juhan kanssa lasilliset glögiä. Nyt oli pakko korkata myös tuliaissuklaana saatu Fazerin piparkakku suklaalevy. Olipa muuten älyttömän hyvää!
Osku sahasi latvasta turhat pois.
Tulipa siitä taas niin kaunis :) Kuusen valot olivat tosin mysteerisesti rikkoutuneet vuoden aikana säilytyslaatikossa, joten ne täytyy ehkä käydä vielä hommaamassa.
1. Adventin kunniaksi paistoin vielä ensimmäiset pari pellillistä joulutorttuja ja ne hävisivätkin saman tien.

Mäkin rakastan pyhiä ja juhlia. Mulla vaan kaikki hienoudet jää useimmiten suunnittelun asteelle:D Ja nyt varsinkin tuntuu, ettei kotona aika ja energia riitä enää mihinkään.
VastaaPoistaIhanan näköistä teillä taas siellä. Ja eiks tosiaan ollut hyvää suklaata, en edes uskalla ajatella kuinka paljon sitä on täällä tänä "jouluna" mennyt.
Kyllä minuakin hieman jäskättää, että miten paljon asiat ollenkaan muuttuvat ensi vuonna Suomeen muuttaessa. Ehditäänkö ja jaksetaanko nähdä ketään ja millainen kaaos koti onkaan, kun minulla ei enää ole päivällä aikaa järjestellä ja kuka tekee iltaruoan ja auttaa poikia läksyissä...
VastaaPoistaJa tuosta suklaasta, kyllä suomalainen suklaa maistuu vaan niin paljon paremmalta, kuin mikään täältä saatava. Ja kiitokset vielä Fazerin suklaakalenterista Katja! Huomenna saan avata ekan luukun, nam!
Ihanaa joulun odotusta teille!