Nopsaa siis muutama kuva ja pari lausetta meidän erittäin onnistuneelta 4th of July reissulta Lake Tahoella. Yövyimme Squaw Valleyn olympiakylässä ja kaikkien yllätykseksi heidän ylimmät hiihtohissit olivat auki ja pojat pääsivät laskettelemaan.
Ekana päivänä kävimme kuitenkin kunnon patikkaretkellä, joka sattui lähtemään aivan hotellimme nurkalta.
Tässä viisi tosi viileetä poika Squaw Valleyn rinteessä.
Maisemat olivat upeita ja välillä pääsimme kiipeämään vähän kivikkoisempaa reittiä.
Tälläistä koskeakaan ei yleensä ole, mutta koska lunta on tullut yllätyksellisen paljon, myös siinä riittää virtaa.
Evästauon päätteeksi pojat löysivät mainion lepopaikan. Kannattaa vaan varoa, että ei käänny unissaan ;)
Paluumatkalla vieressä jölkytteli karhunpoika, emoon emme onneksi törmänneet.
Patikkaretken jälkeen haimme grillausvehkeet mukaan ja lähdimme etsimään sopivaa grillipaikkaa. Parin mutkan jälkeen löysimme aivan täydellisen paikan Tahoen rannalta.
Nämä lumihuippuiset vuoret horisontissa ovat jotain aivan älyttömän kaunista kirkasta tahoen järveä vasten! Tiedän erään, joka osaisi maalata näistäkin maisemista upeita tauluja.
Päivälliseksi saimme savustuspussissa savutettua lohta ja perunoita sekä kanaa ja makkaraa. Jälkkäriksi perinteisesti smorejä (paahdettu vaahtokarkki, suklaata ja keksiä).
Tahoe on todella syvä, joten vesi on aina kylmää. Meidän urheat urhot kävivät kuitenkin pulikoimassa.
Seuraavana päivänä oli pakko lähteä katsomaan Squaw Valleyn laskettelurinteitä. Hieman oli epäselvää minkä verran vaatteita tulisi olla, mutta hyvin siellä tarkeni. Valtsu halusi irokeesin.
Matkalla gondolassa.
Suomenlippukin siellä bongattiin ja tokihan se piti blogiin laittaa.
Ei hassumpaa, vai mitä?!
Juha, Osku ja Kapsu valmiina rinteeseen. Me jäätiin Valtsun kanssa rannalle ruikuttamaan, vaikka oikeesti meilläkin oli oikein hauskaa...
...lähdimme nimittäin pyöräajelulle. Me poljettiin puolisen tuntia (tai minä poljin ja ja Valtsu leikki polkevansa)pois päin Squaw Valleyn olympiakylästä ja ihmettelin kovasti, että miten kunto voi olla niin julmetun huono, että koko ajan happi meinaa loppua. No takaisin tullessa selvisi, että oltiin tultu kokoajan loivaa ylämäkeä ja kyllähän ilmakin on aika paljon ohempaa noissa korkeuksissa.
Pysähdyimme syömään eväitä ja sitten takaisin päin. Tässä Valtsu esittelee meidän hienoa menopeliä.
Pakko oli pysähtyä ottamaan yksi kuva, kun maisema oli niin silmiä hivelevä.
Illalliset grillattiin hotellin uima-altaalla ja illalla lähdettiin katsomaan ilotulituksia yhdessä rinteeseen. Kippis!
Maantaina oli kotiin lähdön aika. Kävimme vielä hieman ihmettelemässä Olympiakylän antimia ja ostimme paidat kaikille. Pojat ovat jo moneessa paikassa kinunneet tällaiseen pomppulaitteeseen ja nyt sitten pääsivät. Kapsu heitteli volttejakin.
Viime viikonloppuna pojat pääsivät partion kanssa katsomaan San Jose Eartquaksin jalkapallopeli. Heidän ryhmänsä oli voittanut arpajaisissa osallistumisen pelin alkuseremonioihin pelaajien kanssa.
Kuvassa Kapsu ja Jonatan juuri hankituissa partiovetimissä.
Isommat pojat ottivat vähän rennommin.
Tunnistatko Oskun kuvasta?
Sunnuntaina Juha lähti jo ennen kuutta juoksemaan elämänsä kolmatta puoli maratonia. Aika reipas! Minä tein "palkinnoksi" täyttävän aamupalan. Tyytyväiseltä näyttää :)
Sunnuntai-illasta meidät oli kutsuttu Rautiainen-Sairanen perheen luokse läksiäis-illalliselle. Lopuksi otimme muutaman kuvan heidän vuokra-autossaan.
Kyllä se saksalainen osaa (Juhan repliikki).
Huomenna lähdetään Suomeen, tuskin jaksan odottaa!

Ei yhtään oo taso laskenut; upeita kuvia, paikkoja ja kivoja kertomuksia. Toi Tahoe on kyllä UPEA!
VastaaPoistaPS. Mahtavaa, että ootte Suomessa!