Vanhemmuus on vaikeaa!

Eilen saatin kokea Juhan kanssa päivä, jolloin voi vain ihmetellä miksi ihmeessä olemme lapsia, ja vielä kolme kappaletta, tähän maailmaan pyöräyttäneet?!

Juttu meni siis näin...Oscar oli edelleen parantumassa flunssasta, eikä voinut lähteä kouluun. Juha lähti viemään Kapsua kouluun, mutta koska Kapsun sukat olivat hänen mielestään liian pienet hän keksi että torstaina ei kannata kouluun lähteä ollenkaan. Sukat vaihdettiinkin, ei auttanut, ja perimmäinen syy taisi kuitenkin olla Oskun kotiin jääminen. Juha sai Kapsun autoon ja kouluntoimistoonkin pääsivät(jos koulusta myöhästyy, niin täytyy mennä toimiston kautta), mutta luokkaan hän ei suostunut lähtemään. Taisivat istua toimistossa tunnin verran ja sitten virkailija käski viedä Kapsun takaisin kotiin.

Jotta tämä ei olisi ollut liian helppoa, oli minulla kokous Valtsun koululla johon minun oli oikeastaan pakko lähteä(olen jo jättänyt kaksi edellistä kokousta väliin), joten ei auttanut muu kuin saada nopeasti vaatteet Oskullekin päälle, DS ja laturi mukaan ja eikun menoksi. Vein Valtsun leikkikouluun ja sitten Oskun kanssa kokoukseen. Koska Oskulla oli edelleen jalat kipeät(sekä hampaat, kun oli narskutellut niitä koko yön yhteen), niin hänen suunnaltaan kuului ajoittain voihkimista ja toisinaan taas jihuu, kun pelissä tuli hyvä kohta. Minä yritin parhaani mukaan keskittyä kokoukseen, mutta oli se kyllä erittäin epämukavaa!

Kapsu oli tietenkin koko päivän jäähyllä huoneessaan lukuunottamatta sisäjalkapallotuntia, joka alkoi tietysti juuri tänä torstaina. Jäähyn lisäksi Kapsulta on peruttu lauantain XBOX peli tunti, jotta viesti(kouluun on mentävä) menee kunnolla perille. Kapsu tykkää käydä koulussa ja hänellä menee siellä hyvin, hän nyt sitten vain sattuu omaamaan jääräpäisen luonteen...keltähän senkin perinyt ;)

Illalla minulla oli Oskulle aika lääkäriin. Hän on valittanut jalkasärkyä jo kuukauden verran ja nyt flunssan johdosta särky tuntui lisääntyvän niin, että hän vain ulisi ja voihki jos ei saanut särkylääkettä tai joku ehtinyt jalkoja hieromaan. Lääkäri oli erittäin mukava, otti asian vakavasti, mutta kuitenkin onnistui rauhoittamaan minun mieltäni. Hän kertoi, että jos jaloissa ei näy myhkyröitä tai turvotusta, niin säryt ovat mitä todennäköisemmin kasvukipuja. Hän tarjoutui kuitenkin ottamaan kaikki tarvittavat laboratoriokokeet, mutta kieltäydyin niistä, koska lääkärikään ei nähnyt niille riittävää syytä.

Samalla reissulla pojat saivat nenäsumutteen H1N1 virusta vastaan sekä influenssarokote tuli kaikille muille paitsi Oskulle. Täytyy odottaa, että Osku on kunnolla tervehtynyt ja käydään sitten ottamassa hänellekin influenssarokote.

Tänään olikin sitten aivan päinvastainen päivä. Aamulla herätessäni olivat Valtsun iloiset kasvot edessäni, hän halasi minun lujaa ja sanoi:" äiti sää oot ihana". Tuollaisilla kommenteilla sitä taas jaksaa vaikka minkälaista käytöstä :) Pahin taitaa kyllä olla vielä edessä :(