Oksennustauti on jo historiaa ja pääsimme kuin pääsimmekin hiihtolomareissulle Lake Tahoelle. Pari kuukautta sitten jännitin, että riittääköhän siellä sittenkään lunta, mutta huoli oli todellakin turha. Pääsimme oikeaan lumimyrskyyn ja lunta oli melkein liiaksi asti. Lähdimme matkaan perjantaina kolmen maissa ja perillä olimme vasta klo 23 yöllä. Vajaan neljän tunnin matkaan meni siis kahdeksan tuntia ja siihen mahtui muutama vessatauko, mäkkäritauko, lumiketjujen laittoa, kasa dvd-elokuvia ja paljon pikku välipaloja. Onneksi Valtsu ei ollut nukkunut päiväunia tuona päivänä, joten suurin osa matkasta meni häneltä unten mailla.
Mökkiin päästyämme, emme muuta kuin pedanneet sänkymme ja painuimme pehkuihin. Aamulla lapset heräsivät silmät kirkkaina ja ihastelivat parvekkeita jotka olivat täynnä lunta. Aamupalan jälkeen päästimme lapset pihalle ja riemu oli taattu. Kyllä lumesta on paljon iloa lapsille!Lopulta pääsimme autoon ja ajoimme läheiseen hiihtokeskukseen. Juha meni poikien kanssa mäkeen ja hehän kekkasivat heti auralaskun ja Juha kävi Oskun kanssa jopa vihreässä mäessä kokeilemassa. Valtsun kanssa odottelu ei ollut kaikista helpompia juttuja, varsinkin kun hiihtokeskuksen ravintola oli aivan tupaten täynnä väkeä. Hiihdon jälkeen lähdimme koko porukka(12hlö, mukanamme oli toinenkin perhe)italialaiseen syömään. Mökille päästyämme kaikki olivat sen verran väsyneitä, että menimme melkeinpä suoraan nukkumaan.
Aamulla lähdimme reippaasti toista hiihtokeskusta kokeilemaan. Se oli isompi paikka ja ravintolassa jopa pieni sisäleikkitila pienimmille. Minä laskin Oskun ja Kapsun kanssa vuorotellen ja meillä oli tosi hauskaa. Kokeilin molempien kanssa vihreää mäkeä ja suuri lumimäärä rinteessä hidasti ja pehmensi laskuja sopivasti. Jopa minä nautin suunnattomasti laskuista(olivat juuri sopivan tasoisia minullekin) ja ajoittainen lumisadekaan ei tuntunut haittaavan ketään. Juhallakin oli mennyt Valtsun kanssa huomattavasti helpommin kuin minulla edellispäivänä.
Kun pääsimme mökille miehet jäivät lasten kanssa pihalle tekemään lumiukkoa ja laskemaan puiden viereen muodostuneeseen lumikinokseen pulkalla. Me valmistimme Marin kanssa meksikolaista illallista ja se tuntui tekevät hyvin kauppansa. Kun saimme lapset nukkumaan, niin pelasimme aikuisten kesken kierroksen Suomi-tietopeliä(kiitos vaan Sirpa joululahjasta). Juuri tälläisiä aikuisten peli-iltoja olisi hauska pitää enemmän!
Aamulla toinen perhe lähti kotimatkalle ja me lähdimme läheiseen laskettelukeskukseen laskemaan. Juha lasketteli isompien poikien kanssa ja me laskimme Valtsun kanssa pulkalla pienessä mäessä vieressä. Olimme paikalla vain pari tuntia ja sitten minä lähdin poikien kanssa mökille ja Juha jäi vielä laskemaan itsekseen. Poikien kanssa söimme ja leikimme pihalla. Lumiukkoa ei saanut tällä kertaa tehtyä, mutta pulkalla pääsi hyvin laskemaan. Sitten pojat innostuivat tekemään lumitöitä ja sekin hoitui mukavasti leikin lomassa.
Illalla pakkailimme tavarat kokoon ja minä tein eväsleivät ym. valmiiksi ja aamulla olimme jo ennen yhdeksää autossa. Ikäväksemme matka tyssäsi jo ensimmäisten mailien jälkeen. Tiellä oli ilmeisesti sattunut onnettomuus ja liikenne oli pysäytetty täysin. Seisoimme paikallamme lähemmäksi pari tuntia. Kun vihdoin pääsimme liikkeelle, ei muilla ollut enää intoa mäkeen(olin tästä aika pettynyt) ja ajoimme "suorinta" tietä kotiin. Matka kesti tähänkin suuntaan lähemmäksi seitsemän tuntia.
Vaikka nuo pitkät automatkat ovatkin älyttömiä, niin silti jäi tunne että reissu oli todellakin odotuksen arvoista! Pääsisiköhän vielä tänä vuonna kerran takaisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti