Talvilajeja

Taas alkoi arki ja koulut. Loma meni mukavasti, mutta kyllä me aikuiset pääsemme helpommalla, kun pojat käyvät välillä koulussa ja harrastuksissa ja itse saa pienen tauon; jumpan, siivoilun ja kaupassa käynnin merkeissä. Minulta aina välillä joku kysyy, että mitä minä teen kaiket päivät. Ajankäytönsuhteen ei ole ollut kertaakaan ongelmaa, ainoastaan miten aikaa saisi lisää???

Loppujen lopuksi minulla on tällä hetkellä vain kolme tuntia “itselleni” joka toinen viikko. Toki jumppaan voin mennä koska vaan ja saan pojat sinne hoitoon. Tänä keskiviikkona oli minun vuoroni ottaa ystävän tytär meille hoitoon. Pikku taaperot leikkivät yhdessä ja heistä näyttää tulleen läheiset niin hyvässä kuin pahassa. Opettelevat kovasti leikinsääntöjä ja sehän onkin yksi suurista eduista tässä hoitovaihdossa.

Tällä viikolla pojat pääsivät kokeilemaan talviurheilulajeja oikein kunnolla.

Keskiviikkona Oskulla ja Kapsulla alkoi luistelukoulu San Jose Sharksien harjoitusareenalla. Luistinradalle oli laitettu isoja ämpäreitä, joita työntämällä lapset saivat harjoitella luistimilla seisomista. Pienen episodin saimme kuitenkin aikaan, kun Osku päätti ettei haluakaan tulla luistelukouluun. Loppujen lopuksi eräs täti sai selvitettyä, että Osku ei halunnut kouluun, koska osasi jo mielestänsä luistella. No kyllä sieltä sitten löytyi häntä tyydyttävä ryhmä ja molemmat pojat näyttivät olevan hommasta innoissaan. Ohjelmaan kuuluu puolituntia ohjattua opetusta ja puolituntia vapaata luistelua. Ryhmissä oli alle 10 lasta ja tasojakin oli paljon. Kurssi jatkuu aina maaliskuun lopulle asti kerran viikossa.

Torstaina ystävät kysyivät jos meitä kiinnostaisi lähteä viikonloppuna pohjois Lake Tahoelle(Truckee) laskettelemaan. Olivat saaneet vuokraisännältään hyvän tarjouksen peruutetusta 5 makuuhuoneen mökistä. Eipä sitä kauan tarvinnut miettiä ja perjantai-iltana starttasimme kohti Berkeleytä jossa ystävämme asuvat. Ensimmäisen yön olimme heidän luonaan ja lauantai-aamuna olimme seitsemän jälkeen jo matkassa. Mukaamme lähti vielä kolmaskin perhe Berkleystä ja loppujen lopuksi seurueessa oli 6 aikuista, 7 lasta ja kaksi koiraa.

Matka meni mukavasti,ilman ruuhkia kolmessa tunnissa. Tuntui uskomattomalta, kun maisemat alkoivat vaihtumaan kukkulaisiksi ja paksuja luminietoksia näkyi joka puolella. Pojatkin hihkuivat autossa:lunta, lunta! Kun ensimmäisen kinokset näkyivät.

Kävimme heittämässä tavarat hulpeaan mökkiin, söimme vähän lounasta ja suuntasimme rinteelle. Osku ja Kapsu ehtivät juuri osallistumaan iltapäivän laskettelukouluun ja me saimme ystävien kanssa vuoroteltua lastenhoidon kanssa, niin että pääsimme Juhan kanssa laskemaan muutaman laskun kaksin.

Tosin ensimmäiseksi jouduimme riisumaan yhden kerroksen vaatteita pois, koska rinteessä oli asteet plussan puolella. Aika uskomaton sää, kun istuin hiihtohississä(oli muuten aika hurja kokemus korkean paikan kammoisella) matkalla mäen päälle meinasin vallan paistua. Rinteet olivat kuitenkin hyvässä kunnossa ja laskijoita oli vähän. Toisella kertaa Juha sai houkuteltua minut isoimmalla hissillä ylös, huipulle päästyämme maisemat olivat uskomattomat, mutta minulla meni pupu pöksyyn. Lähdin sitten etsimään vähän helpompaa reittiä alas, mutta se osoittautui myös hieman huonoksi ajatukseksi. Mäki oli jäässä ja sain hädin tuskin pysyttyä pystyssä. No kyllähän sieltä alas pääsee ja niin pääsin minäkin, vielä luut ehjinä!

Pojat eivät vieläkään oikein oppineet laskemaan itsekseen, mutta onneksi olemme varanneet toisen neljän yön reissun ensi kuulle toisten kavereiden kanssa.

Lopuksi pojat vielä laskivat mäkeä liukureilla, kyllä lumesta on paljon iloa lapsille. Aurinko laski jo viiden jälkeen, joilloin suurin osa laskettelurinteistä menee kiinni. Täällä ei harrasteta pimeällä laskuja ja se nyt johtuu vain siitä, ettei mäkiä ole valaistu :) Ilma myös viileni nopeasti auringon laskettua(-10 C yöllä), joten voi olla ettei senkään vuoksi mäessä riittäisi väkeä

Mökillä teimme yhdessä ruokaa ja lapset katselivat videotykillä elokuvan WALL E.

Aikas uskomattomat puitteet, mökistä löytyi jopa kaksi poreallasta. Paahdoimme vaahtokarkkeja takassa ja sitten lapset pääsivät yhdessä porealtaaseen. Kun lopulta pikkuväki oli sängyssä menimme me naiset porealtaaseen. Allas oli vaatimattomasti kahdeksan hengen versio, jossa oikein istuimet omilla säädettävillä hierontapäillään. En ole tainnut niin hienossa altaassa ennen ollakaan? Naisten poreilu venähti kuitenkin niin pitkäksi, että miehet eivät enää jaksaneet lähteä ollenkaan. Lopuksi herkuttelimme vielä juustoilla ja viinillä takan paukahdellessa. Erittäin romanttiset ja upeat puitteet. Tuli vähän sellainen “Kauniit ja rohkeat” -fiilis ilman draamoja tosin :)

Aamulla jouduimme lähtemään aikaisin paluumatkalle, koska tänä viikonloppuna on suomikoulu, emmekä halunneet jäädä ruuhkiin. Sää oli upean aurinkoinen, joten lumimyräkistä johtuvia viivästyksiä tuskin olisi ollutkaan odotettavissa.

Matka taittui vajaassa neljässä tunnissa ja kotona ehdimme vielä hyvin syödä ja valmistautua suomikouluun. Mikä parasta saavuimme aurinkoiseen Cupertinoon, jossa 22 astetta lämmintä!