maanantai 30. kesäkuuta 2008

Pinnacles - Kansallinen Monumentti

Perjantaina oli taas aika lähteä telttailemaan. Tällä kertaa suuntasimme etelään päin metsäpaloista huolimatta. Tarkistin kuitenkin, ettei ilman laatu ollut huono soittamalla leirintäalueelle. Luonnonpuisto oli nimeltään Pinnacles ja sen yhteydessä oli siisti telttailualue.

Pääsimme perille vasta illansuussa ja ehdimme juuri laittaa leirin pystyyn sekä valmistamaan iltaruoan ennen pimeän tuloa. Metsäpaloista johtuen leirintäaluella sai käyttää vain kaasugrilliä ruoan laittoon. Niinpä grillasimme vaahtokarkitkin kaasuliekissä nuotion sijasta.
Pojista oli jännittävää hiippailla taskulamppujen valossa hampaita pesemään ja jännitystä vielä lisäsi pelko pesukarhuista, joista puistonvartija kävi varoittelemassa. Kaikki ruokatavara ym. tuoksuva piti siirtää autoon ja ovet kiinni, koska pesukarhut, oravat ja linnut voivat muutoin ne yön aikana käydä levittelemässä ja syömässä. Harmi, että emme nähneet yhtäkään pesukarhua(pojat sitä niin kovasti odottivat), mutta peuroja ja sisiliskoja senkin edestä.
Nukkumaan meno sujui leppoisasti, sysipimeä taivas teki tehtävänsä ja pojat samahtivat kukin makuupusseihinsa. Yö oli viileä, mutta makuupussit pitävät hyvin lämpöä. Aamulla herätys oli tietysti heti miten auringon noustua. Popsimme aamupalat ja lähdimme pikku patikkaretkelle, ikävä kyllä lämpötila nousi nopeasti ja paluumatkalla oli kiukkuisia pikkumiehiä. Vielä ikävämpi asia oli, että telttapaikkamme oli suorassa auringonpaisteessa vailla pienintäkään varjoa. Lainasimme viereisen paikan pöytiä, että saimme tehtyä lounaan. Onneksi leirintäalueella oli uima-allas johon pääsimme vilvoittelemaan. Uinnin jälkeen oli kuitenkin pakko hypätä vielä ilmastoituun autoon ja ajella King City nimiseen pieneen kaupunkiin. Siellä kävimme syömässä ja ruokakaupassa, ja kun palasimme telttapaikalle, oli ilma taas viilentynyt sopivaksi.
Sunnuntai aamuna aamupalan jälkeen lähdimme vielä pienelle patikointiretkelle. Valtsu pääsi rinkkaan ja isommat pojat kävelivät reippaasti mukana. Totesimme, että voisimme hyvin alkaa tekemään vähän vaativampia patikointi retkiä poikien kanssa. Tavanomaisilla retkillämme heillä ei oikein tahdo riittää mielenkiinto, täytyy vissiin olla vähän haastetta.
Sitten pääsimmekin kotimatkalle ja oma sänky taisi olla parin telttayön jälkeen mieleinen, kun uni tuli niin helposti. Minun oli pakko käydä manikyyrissä ja pedikyyrissä kotiin tultuamme. Leirielämä on kivaa aikansa, mutta mukava taas näyttää naiselta :)

p.s. Oskulta irtosi kolmas ala-etuhammas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti